Tuoreen tai muuten kostean puun polttaminen ei ole energiatehokasta, joten se käy kukkarolle. Lisäksi kostean puun polttaminen aiheuttaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin oikein kuivatun puun poltto. Kosteaa puuta polttaessa energiaa kuluu veden haihduttamiseen, mikä on suoraan pois polttopuun tuottamasta lämmöstä. Polttopuiden kuivaamiseen ja säilyttämiseen kannattaa siis kiinnittää huomiota, jotta lämmittäminen olisi mahdollisimman tehokasta ja ympäristöystävällistä.

Kuiva polttopuu palaa taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti

Polttopuun oikeanlainen kuivaus varmistaa polttopuun laadun ja helpottaa sen kuljetusta. Kaupallisessa tuotannossa polttopuun kuivaaminen on tärkeä osa tuotantoprosessia ja sen huolellinen toteuttaminen nopeuttaa prosessia ja tuottaa siten säästöjä. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin blogissamme kuinka tuottaa puhtaampaa polttopuuta.

Suomessa yleisimpien puulajien kosteus on tuoreena noin 40–55 % kun taas polttoon menevien klapien suositeltu kosteus on 15–20 %. Kun kosteus on oikeanlainen, puu palaa puhtaasti ja tuottaa mahdollisimman tehokkaasti lämpöenergiaa.  Tällöin myös polttopuun sytyttäminen ja polttaminen helppoa, taloudellista ja ympäristöystävällistä. Huolellisesti kuivattu puu ei myöskään pääse homehtumaan varastointi vaiheessa.

 Suomessa polttopuuta on hyvä kuivata ulkona maaliskuusta toukokuulle

Suomessa monet käyttävät perinteisiä polttopuun kuivausmenetelmiä eli niin sanottua luonnonkuivausta.  Maaliskuusta toukokuuhun luonnonkuivaus onkin Suomessa yleensä tehokasta tuulen ja auringon ansiosta. Muina kuukausina suhteellinen ilmankosteus on usein korkea, mikä tekee polttopuiden kuivaamisesta ulkona hankalampaa ja saattaa vaarantaa polttopuiden laadun.

Jos haluaa tehdä ympärivuotisesti kuivaa klapia, tarvitaan tueksi yleensä keinokuivausta. Etenkin kaupallisten toimijoiden kohdalla ympärivuotisen kuivauksen mahdollistava keinokuivaus eli kylmä- tai kuumakuivuri on usein myös taloudellisesti järkevä valinta.

Umpinaisessa tilassa polttopuita ei missään tapauksessa kannata yrittää kuivata, sillä se hidastaa kuivumista, heikentää polttopuun laatua ja lisää puiden homehtumisen riskiä. Ilmava liiteri toimii polttopuiden kuivaamisessa, mutta vielä tehokkaampaa on yleensä ilmakuivaus klapisäkeissä tai pilkehäkeissä. Ne myös helpottavat polttopuiden siirtelyä ja kuljetusta tarvittaessa. Oikeanlaiset klapisäkit on valmistettu erittäin hengittävästä materiaalista ja polttopuu kuivaa niissä nopeasti ja helposti.

Kun puut on kuivattu, kannattaa niiden kosteusprosentti vielä varmistaa ennen käyttöä. Tähän toimii parhaiten kosteusmittari, joita myydään varsin edulliseen hintaan esimerkiksi rautakaupoissa ja tavarataloissa. 

Lisää vinkkejä polttopuiden kuivaukseen löydät Metsäkeskuksen puupolttoaineen kuivurioppaasta.

Polttopuun oikeanlainen varastointi

Polttopuiden varastoinnissa on tärkeää huolehtia siitä, että kuivuneet puut myös pysyvät kuivina. Siksi aivan ensimmäinen asia on varmistaa, että puita säilytetään suojassa sateelta esimerkiksi liiterissä tai pressun alla. Jos polttopuut päättää varastoida pressun alle, kannattaa huomioida, ettei puita saa peitellä liian tiiviisti. Tällöin kosteus pääsee tiivistymään ja polttopuut homehtuvat helposti.

Tärkein muistisääntö polttopuiden kuvaamisessa ja varastoinnissa onkin se, että puut kannattaa aina säilyttää ilmavasti. Esimerkiksi hyvässä puuvajassa ilma kiertää sekä lattian, seinien että katon raoista. Rakennelma ei siis saa olla tiivis vaan se tulee suunnitella niin, että se suojaa puut sateelta, mutta tuulettuu hyvin joka suunnalta.

Jos puut varastoi pressun alla esimerkiksi rakennuksen seinustalle, kannattaa muistaa, että polttopuissa elää monenlaisia mikrobeja, ja niissä voi olla myös homeita tai kosteutta. Tämä voi olla riski rakennukselle ja aiheuttaa jopa rakenteellisia vaurioita.

Muista olla tarkkana palovaaran varalta

Polttopuiden kasaaminen pressun alla rakennuksen seinustalle tai esimerkiksi autokatokseen on myös paloriski. Tulipalossa rakennuksen viereen kasatut puut voimistavat paloa, nopeuttavat sen leviämistä ja vaikeuttavat sammutustöitä. Siksi polttopuut kannattaa varastoida turvallisesti kauemmas asuinkäytössä olevista rakennuksista. 

Paras paikka polttopuiden säilyttämiseen on ilmava liiteri, jossa puut pääsevät kuivumaan ja pysyvät hyvin kuivina kuivumisen jälkeen. Myös polttopuun ulkovaraston kohdalla täytyy kuitenkin huomioida paloturvallisuus ja siihen liittyvät määräykset. Polttopuuvaraston tulee sijaita yli kahdeksan metrin etäisyydellä rakennuksista ja neljän metrin etäisyydellä tontin rajasta. Muista huomioida myös rajan toisella puolella mahdollisesti olevat rakennukset ja riittävä etäisyys niihin.

Sisällä asunnossa puita ei kannata säilyttää kuin vähäinen määrä, joten puut kannattaa tuoda sisälle vasta 1-2 vuorokautta ennen niiden polttamista. Tällöin puun ulkopinta ehtii kuivua sisällä, mutta muut riskit pysyvät pienenä.

Jos polttopuita tahtoo säilyttää sisätiloissa yli 0,5 m3, ne täytyy säilyttää erillisessä osastoidussa tilassa. Osastoituja tiloja pientaloissa ovat yleensä kattilahuone, autotalli ja polttoainevarasto. Näille tiloille on omat rakennemateriaali- ja paloluokkavaatimukset. Lisäksi kannattaa huomioida, että edes osastoidussa autotallissa ei saa samaan aikaa säilyttää polttopuita ja moottoriajoneuvoja.

Vinkkilista polttopuun varastoimiseen:

• Älä varastoi polttopuita asuinrakennuksen seinustalla, sillä se on palovaarallista ja voi lisäksi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita rakennukseen.
• Säilytä polttopuita sisällä vain pieniä määriä kerrallaan. Hyvä muistisääntö on tuoda polttopuita sisään vaan se määrä, jonka aikaa muutaman päivän kuluessa polttaa.
• Jos polttopuita varastoi sisälle yli 0,5 m³, ne tulee säilyttää erillisessä osastoidussa tilassa.
• Älä säilytä polttopuita maata vastan ilman aluspuita
• Älä peitä polttopuita liian tiiviisti, jotta kosteus ei pääse tiivistymään eivätkä puut homehdu.