Riittävä määrä laadukasta raaka-ainetta on elinehto sille, että polttopuuyrityksesi pystyy tuottamaan polttopuuta ja palvelemaan asiakkaita luotettavasti. Raaka-aineen järkevä ja tehokas hankinta onkin yksi menestyvän polttopuuyrityksen avaintekijöistä.

Jos puut eivät tule omasta metsästä, kannattaa käyttää useampaa toimittajaa. Tällöin esimerkiksi yhden toimittajan toimitusvaikeudet eivät vaikuta ratkaisevasti yrityksesi toimintaan. Tästä ja muista polttopuuyrityksen kannalta tärkeistä tekijöistä olemme aiemmin kirjoittaneet blogitekstissämme Kuinka saada polttopuuyritys menestymään?

Tällä kertaa keskitymme kirjoituksessamme siihen, mitä kannattaa huomioida puiden kaatamisen ajankohtaa valitessa.

Siihen milloin puunkorjuu kannattaa tehdä, vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi sääolosuhteet, puulaji, maan kantavuus ja metsäteiden kunto ovat seikkoja, jotka kannattaa huomioida oikeaa puunkorjuu ajankohtaa valitessa.  

Suomessa ensipakkaset on pääsääntöisesti parasta aikaa puiden kaatamiseen

Suomessa puiden kosteus on yleensä pienimmillään elo-syyskuussa. Talviset pakkassäät helpottavat liikkumista metsästä, jolloin maa ei ole märkää ja kantaa paremmin. Alkutalvesta ei ole vielä paljon lunta, mikä helpottaa myös puiden kaatamista ja yleisesti ottaen tämä onkin paras aika kaataa puut. Myös kuljettaminen kannattaa tehdä kun lämpötila on pakkasen puolella, eikä teillä ole kelirikkoja.  

Pakkassäiden alettua on myös sopiva aika aloittaa polttopuiden teko. Ennen pakkassäiden tuloa polttopuiden tekoa ei yleensä kannata aloittaa, sillä silloin vaarana on että polttopuut pääsevät homehtumaan.  Suomessa paras aika tehdä polttopuita on yleisesti maalis-huhtikuussa.

Raaka-aine kannattaa hankkia syys-talviaikana myös siksi, että Suomessa parhaat sääolosuhteet perinteiseen luonnonkuivaukseen ovat keväällä. Sopivat olosuhteet luonnonkuivaukseen kestävät Suomessa keskimäärin huhtikuusta heinäkuuhun.

Jos puunkorjuu on syystä tai toisesta tehty keväällä, voidaan puut tehdä polttopuiksi jo syksyllä.  Luonnonkuivaus on silloin kuitenkin erittäin hidasta ja hankalaa. Polttopuut kuivuvat kunnolla vasta seuraavan kevään aikana, ellei käytössä sitten ole koneellisia kuivausmenetelmiä.

Jos puut kaadetaan kesällä, kannattaa lehtipuut jättää karsimatta muutaman viikon ajaksi. Tällöin kuivuvien lehtien kautta poistuu tehokkaasti kosteutta. 

Kun puut on käsitelty klapeiksi, ne jatkavat kuivumistaan jopa vuosia. Jos klapeja varastoidaan pitkään, kannattaa huolehtia, että varastossa on riittävän hyvä ilmanvaihto. Useita vuosia kestävä varastointi saattaa kuitenkin laskea polttopuiden lämpöarvoa. Liian isoa varastoa ei siis kannata pitää, vaan huolehtia myös valmiiden puiden sopivasta kierrosta eteenpäin asiakkaille. 

Polttopuiden kuivauksesta ja sen vaikutuksista koko tuotantoprosessiin voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistämme Kuinka kuivata polttopuut tehokkaasti?

Millaisia puita kannattaa kaataa?

Suomessa pääasiallista polttopuun raaka-ainetta ovat lehtipuut, ensi sijassa koivut. Polttopuuksi kaadetusta puusta lehtipuita on noin kaksi kolmasosaa. Viimeinen kolmasosa suomalaisesta polttopuusta on havupuuta, käytännössä mäntyä ja kuusta. 

Koivua pidetään usein parhaana raaka-aineena polttopuulle, eikä se ole tätä mainetta syyttä saavuttanut. Hyvin kuivattuna myös muut puulajit toimivat aivan kelvollisina polttopuina, ja myös niissä on omat hyvät ominaisuutensa.

Havupuu on energiasisällöltään huonompaa kuin koivu, mutta se sopii erinomaisesti esimerkiksi luukullisiin tulipesiin. Havupuun yhtenä hyvänä puolena on, että se ei nokea tulipesää ja hormia yhtä paljon kuin koivupuu. Havupuiden osalta polttopuuna voi hyödyntää myös lahovikaisia ja pystyyn kuivuneita tai tuulen kaatamia puita.

Polttopuuyrittäjän kannattaa kuitenkin huomioida, että muiden puulajien hinta on usein koivupilkettä edullisempi. Siksi koivupilkkeellä on usein mahdollista saavuttaa parempi kate kuin muita puulajeja käyttämällä.

Lue lisää puulämmityksestä ja polttopuupalstoista energiaa.pks.fi -sivustolta.  

Puunkorjuu ja puiden kuljetus

Puita korjatessa ne kaadetaan, karsitaan ja katkotaan. Tämän voi tehdä metsurityönä tai monitoimikoneella. Puun kuoren rikkominen tehostaa merkittävästi puiden kuivumista, mikä puolestaan parantaa niiden säilyvyyttä.

Jos puunkorjuu tehdään metsurityönä, olisi hyvä aisata eli kuoria puu kolmelta sivulta. Monitoimikone eli moto tekee tämän aisaamisen eli puunkuoren rikkomisen automaattisesti. 

Jos puiden korjuu tehdään sulan maan aikaan, kannattaa ajouran varrelle laittaa pohjapuita, joiden päälle puut tehdään. Näin pohjalla olevien puiden pinnalle ei pääse jäätymään esimerkiksi hiekkaa tai sammalta. Näin puut pysyvät puhtaampana ja lisäksi niiden kuljettaminen helpottuu.

Jos on mahdollista katkoa puut sopivan pituiseksi klapikoneelle jo ennen kuljetusta, se kannattaa tehdä. Näin toimiessa myös puiden kuljettaminen on helpompaa.

VINKKI!

Kaatotuoreen puun kosteus on yleensä 45 – 55 %, mikä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Motolla kaadettujen rankojen kosteus alenee ensimmäisen kesän aikana 50 %:sta noin 30 %:iin. Peitetyt rangat ovat n. 10 %-yksikköä kuivempia kuin peittämättömät, joten rankojen suojaaminen kannattaa!

Lisätietoja esimerkiksi siitä, kuinka kuori ja puiden varastointi vaikuttaa kuivumisprosessiin sekä erilaisten kuivaustapojen tehokkuudesta löydät Teknologien tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksesta.