Pyörösaha tarjoaa pitkät teroitusvälit eikä tarvitse teräketjuöljyä, kun taas ketjusahalla varustettu klapikone on rakenteeltaan kompakti, helppo huoltaa ja mahdollistaa suuren puun halkaisijan ilman fyysisesti suurta sahausmekanismia. Oikea valinta riippuu käsiteltävästä puusta, tuotantoympäristöstä ja siitä, miten haluat huoltaa konettasi.
| Ominaisuus | Ketjusahalla varustettu klapikone | Pyörösahalla varustettu klapikone |
|---|---|---|
| Teroitusväli | Lyhyempi | Pidempi, erityisesti kovametalliterällä |
| Vaihto ja huolto | Teräketjut ovat suhteellisen edullisia, nopeita vaihtaa ja yleensä käyttäjän itse teroitettavissa | Pyörösahanterät ovat kalliimpia, ja teroitus vaatii yleensä erikoislaitteita |
| Voitelu | Vaatii teräketjun ja terälevyn voitelun | Sahanterä ei tarvitse voitelua |
| Katkaisukapasiteetti suhteessa koneen kokoon | Mahdollistaa suuriläpimittaisten puiden käsittelyn kompaktilla sahausjärjestelmällä | Suurempi puun halkaisija vaatii huomattavasti suuremman terän ja rakenteen |
| Tehontarve | Sahausjärjestelmä toimii katkaisun aikana | Suuri pyörösahanterä pidetään tyypillisesti pyörimässä käytön aikana |
| Soveltuu parhaiten | Monipuoliseen käyttöön, vaihteleville puun halkaisijoille ja helppoa käyttäjän tekemää huoltoa arvostavalle | Pitkiä terän huoltovälejä ja tasalaatuisen raaka-aineen toistuvaa käsittelyä varten |
Yksi ketjusahan suurimmista eduista on suuri katkaisukapasiteetti suhteellisen kompaktissa koneessa. Terälevyn tarvitsee vain liikkua puun läpi, kun taas pyörösaha vaatii pyörivän terän, joka on huomattavasti suurempi kuin sen käytettävissä oleva sahaussyvyys. Esimerkiksi 16 tuuman terälevyllä voidaan katkaista noin 380 mm / 15 tuumaa halkaisijaltaan oleva puu. Nykyiset Hakki Pilke -koneet havainnollistavat tätä hyvin: Hakki Pilke 38 Pro käsittelee halkaisijaltaan jopa 380 mm / 15 tuuman puita, kun taas Hakki Pilke 43 Pro käsittelee jopa 430 mm / 17 tuuman puita.
Huolto on suoraviivaista. Teräketjut ovat suhteellisen edullisia, nopeita vaihtaa ja yleensä käyttäjän itse teroitettavissa. Useiden valmiiksi teroitettujen vaihtoketjujen pitäminen saatavilla auttaa myös minimoimaan käyttökatkot. Nykyaikainen tekniikka on vähentänyt huoltotarvetta entisestään. Hakki Pilke Pro -mallit käyttävät AC10-automaattista ketjunkiristystä, joka pitää teräketjun oikealla kireydellä käytön aikana. Oikea ketjunkireys auttaa ylläpitämään sahaustehoa ja vähentää teräketjun sekä terälevyn tarpeetonta kulumista. Hyvin huolletun teräketjun käyttöikä voi myös olla yllättävän pitkä. Eräs suomalainen Hakki Pilke 43 Pro -asiakas kertoi tuottaneensa noin 140 irtokuutiometriä polttopuuta yhdellä teräketjulla ilman teroitusta. Teräketjun todellinen käyttöikä riippuu muun muassa puun puhtaudesta, puulajista, käyttöolosuhteista ja huollosta.
Ketjusahausjärjestelmä on kompakti myös voimansiirron kannalta. Koneessa ei ole suurta pyörösahanterää, jota täytyisi pitää jatkuvasti pyörimässä. Tästä voi olla hyötyä erityisesti sähkökäyttöisissä koneissa ja kylmissä olosuhteissa käynnistettäessä. Ketjusahan tärkein kompromissi on sahauslaitteiston tiheämpi huoltotarve. Teräketju on pidettävä terävänä, oikealla kireydellä ja asianmukaisesti voideltuna. Ketjusaha tuottaa myös sahanpurua, jossa on pieni määrä teräketjuöljyä, vaikka nykyaikaiset voitelujärjestelmät annostelevat öljyä vain tarvittaessa ja käytettävissä on myös biohajoavia teräketjuöljyjä.
Pyörösahan tärkein etu on sen pitkä teroitusväli. Nykyaikaisissa klapikoneissa käytetään tyypillisesti kovametallihampaisia pyörösahanteriä, joiden leikkuuhampaat kestävät hyvin kulutusta ja voivat käsitellä suuria määriä puhdasta puuta ennen teroituksen tarvetta. Tämän vuoksi pyörösahatekniikka sopii erityisen hyvin käyttäjille, jotka haluavat minimoida päivittäisen sahauslaitteiston huoltotarpeen. Pyörösahanterä ei myöskään tarvitse teräketjun tai terälevyn voitelua, mikä poistaa yhden säännöllisen huoltotoimenpiteen ja tarkoittaa, ettei sahauksessa syntyvään sahanpuruun päädy teräketjuöljyä.
Pyörösaha mahdollistaa nopean ja tasaisen katkaisun, kun terä on terävä. Esimerkiksi Hakki Pilke CS30 Pro käyttää 750 mm:n kovametallihampaista pyörösahanterää ja käsittelee halkaisijaltaan jopa 330 mm:n puita. Pitkän huoltovälin vastapainona terän huolto on vaativampaa. Kun pyörösahanterä lopulta tarvitsee teroitusta, työ vaatii yleensä erityisiä teroituslaitteita tai ammattimaisen terähuollon. Pyörösahanterät ovat myös kalliimpia vaihtaa kuin tavalliset teräketjut.
Koneen koko on toinen tärkeä huomioon otettava asia. Pyörösahanterän on oltava huomattavasti suurempi kuin katkaistava puu, koska terän napa ja käyttömekanismi rajoittavat sitä, kuinka suuri osa terästä voidaan hyödyntää sahaussyvyyteen. Kun käsiteltävän puun halkaisija kasvaa, myös terän ja sitä ympäröivän koneen rakenteen on kasvettava. Tästä syystä ketjusahausjärjestelmä voi olla edullinen ratkaisu silloin, kun suhteellisen kompaktissa koneessa tarvitaan suuri katkaisukapasiteetti. Myös pyörösahalla varustettuja klapikoneita voidaan suunnitella suurille puille, mutta se edellyttää yleensä suurempaa sahausjärjestelmää.
Pyörösahan tuottaman sahanpurun määrä voi vaikuttaa pienemmältä kuin ketjusahan tuottaman, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että puuta poistuu vähemmän. Pyörösahanpuru on yleensä tiiviimpää, kun taas ketjusahanpuru on kuohkeampaa ja vie enemmän tilaa. Puhdas raaka-aine on tärkeää molemmille sahausjärjestelmille. Hiekka, maa-aines, kivet ja muut epäpuhtaudet voivat tylsyttää tai vahingoittaa terää. Kovametallihampaisella pyörösahanterällä voi olla pitkä teroitusväli, mutta vaurioituneiden kovametallihampaiden korjaaminen voi myös olla selvästi kalliimpaa kuin teräketjun vaihtaminen.
